PERUSTIETOA GOMOS:ISTA

Yleistä

GOMOS on eräs Envisatin ilmakehän kemiaa tutkivista instrumenteista. GOMOS mittaa erityisesti ilmakehän otsonin määrää ja sen lisäksi myös muita ilmakehän kaasuja ja aerosoleja sekä ilmakehän lämpötilaa. Tällä sivustolla keskitytään GOMOS-instrumenttiin ja siitä saatavaan dataan.

Lyhenne GOMOS tulee sanoista Global Ozone Monitoring by Occultation of Stars, joka tarkoittaa otsonin globaalia tarkkailua tähtiokkultaation avulla. Viime vuosikymmenien aikana on paljon alettu kiinnittää huomiota ilmakehän muuttumiseen otsonikerroksen ohennuttua sekä ilmaston lämmettyä. Kasvihuoneilmiö ja liiallinen UV-säteilyn tunkeutuminen maapallolle ovat tämän päivän suuria ympäristöongelmia. Näiden prosessien ymmärtämistä varten on ilmakehän kemiaa tutkittava. Juuri GOMOS-instrumentti on kehitetty tätä tarkoitusta varten.

GOMOS-instumentti

Envisatin 10:stä instrumentista GOMOS on valittu tähän projektiin kahdesta syystä: ilmakehä ja otsoni ovat tärkeitä tutkimuskohteita ja niiden dataa on mielekästä tutkia, mutta pääasiallinen syy on se, että GOMOS on suomalaisittain erittäin tärkeä laite. GOMOS on nimittäin osittain suomalaisten suunnittelema. Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat tehneet suuren pohjatyön GOMOS:in toimintaa suunnitellessa ja suomalaisten osuus projektissa jatkuu vielä, kun GOMOS:ista saatava data prosessoidaan osittain Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa.

GOMOS edustaa aivan uutta mittaustekniikkaa. Ilmakehän kaasupitoisuuksia on vaikea mitata suoraan, joten yleensä niitä mitataan sironneen auringonvalon avulla. GOMOS:in mittaus perustuu tähden valon vaimenemiseen ilmakehässä. Mittausperiaatetta kutsutaan tähtiokkultaatiomittaukseksi.

GOMOS-instrumentin faktoja:



Massa: 160 kg

Teho: 160 W

Periaate: tähtiokkultaatio

Tekniikka: Optinen spektrometri ja CCD, lisäksi kaksi nopeaa fotometriä

Aallonpituudet: 250-675 nm, 756-773 nm, 926-952 nm

Mittauskohteet: tähdet, planeetat, sironnut auringon valo

Datanopeus: keskimäärin 220 kbit/s

Mittausalue: 15-90 km n. 1,7 km:n tarkkuudella

Tuotteet: Pystyjakaumat: O3, NO2, NO3, OClO, H2O, ilma, lämpötila, aerosolit

Datan määrä: n. 10 CD:tä vuorokaudessa

Valokuva GOMOS:ista

Tältä näyttää GOMOS-instrumentti ja sen suuri ohjauspeili.



GOMOS sijaitsee Envisat-satelliitin alareunalla ja GOMOS-instrumentti katsoo Envisat-satelliittiin kulkusuuntaan nähden taaksepäin. Tämä on nähtävissä viereisessä kuvassa. Envisat siis liikkuu muotoonsa nähden sivusuunnassa.

Envisat ja maapallo



Historiaa

Vuonna 1988 Ilmatieteen laitos yhdessä ranskalaisen Service d' Aeronomien kanssa ehdotti stratosfäärin otsonia mittavaa tähtiokkultaatio-mittalaitetta GOMOS:ia Euroopan avaruusjärjestön Polar Platform -ohjelmaan, joka sittemmin nimettiin Envisatiksi. Ehdotus hyväksyttiin ensin kansallisella rahoituksella toteutettavaksi. Euroopan avaruusjärjestö ESA kuitenkin entistä enemmän vakuuttui GOMOS:in keskeisestä merkityksestä ja vuonna 1991 GOMOS:ista tulikin ESA:n rahoittama instrumentti. Tämä merkitsi myös sitä, että ESA otti johtaakseen GOMOS:in kehittämisen.

GOME (Global Ozone Measurement Experiment) on ensimmäinen eurooppalainen otsonin tarkkailuun kehitetty instrumentti. GOME on sijoitettu Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ERS-1 satelliittiin, jonka seuraajaksi Envisat on valmistettu. GOME onkin antanut arvokasta tietoa ilmakehän otsonipitoisuuksista ja nyt sen rinnalla ja seuraajana tulee toimimaan myös GOMOS-instrumentti.

© Ilmatieteen laitos