KASVIHUONEILMIÖ

Mitä se tarkoittaa?

Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen tavoin päästäen sisään auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta estäen tehokkaasti maanpinnan ja ilmakehän itsensä lähettämän pidempiaaltoisen lämpösäteilyn poistumisen. Tämä ilmiö on kasvihuoneilmiö.

Kasvihuoneilmiö

Osittain kasvihuoneilmiö on välttämätön elämälle maapallolla. Jos kasvihuoneilmiötä ei esiintyisi, heijastuisi liian paljon lämpösäteilyä pois maapallolta ja keskilämpötilamme täällä olisi noin 33 astetta kylmempi kuin nyt, eli n. -18 oC.

Kasvihuoneilmiö ei siis itsessään ole ympäristöongelma, vaan sen toiminnassa aiheutuneet muutokset, jotka ihminen on saanut aikaan.

Kasvihuonekaasut

Ihmisen toiminnan vaikutuksesta kasvihuoneilmiö on voimistunut ja troposfäärin lämpötila kohonnut, koska ilmakehään on kertynyt liikaa niin sanottuja kasvihuonekaasuja.

Pilvet sekä ilmakehän kaasut, erityisesti vesihöyry H2O ja hiilidioksidi CO2 imevät lämpösäteilyä erittäin tehokkaasti. Myös otsoni O3 sekä metaani CH4 imevät hyvin lämpösäteilyä. Kasvihuoneilmiötä aiheuttavia ilmakehän kaasuja kutsutaan kasvihuonekaasuiksi.

Tärkein kasvihuonekaasuista on vesihöyry H2O, mutta sen pitoisuuksiin ihmisen toiminta ei juuri vaikuta. Mutta tärkein kasvihuonekaasu, jonka pitoisuuksiin ihminen toiminnallaan vaikuttaa, on hiilidioksidi CO2. Hiilidioksidin merkittävimmät lähteet maailmanlaajuisessa mittakaavassa ovat energiantuotanto (fossiilisten polttoaineiden käyttö), metsien hävittäminen ja teollisuus.

Toiseksi eniten ihmisen toiminta vaikuttaa metaanin CH4 pitoisuuksiin. Metaanipäästöistä 70 % on ihmisen toiminnan, kuten fossiilisten polttoaineiden, riisinviljelyn, nautakarjan, kaatopaikkojen ja jätevedenkäsittelyn aiheuttamia.

Dityppioksidin N2O, jota kutsutaan myös typpioksiduuliksi tai ilokaasuksi, määrä ilmakehässä on myös kasvanut. Ihmisperäisistä typpioksiduulilähteistä tärkeimmät ovat mm. typpilannoitteet, typpihapon valmistus ja henkilöautojen katalysaattorit.

Ihmisen toiminnan vaikutuksesta ilmakehään on joutunut monia ihmisen kehittämiä kaasuja, esimerkiksi erilaiset klooratut ja fluoratut hiilivedyt eli CFC-kaasut, jotka ovat pitkäikäisiä ja imevät erittäin tehokkaasti lämpösäteilyä.

Kasvihuoneilmiö

Kasihuoneilmiön hillitseminen

Kasvihuoneilmiöön on alettu viime vuosikymmenien aikana kiinnittää huomiota esimerkiksi kansainvälisin sopimuksin. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulisi rajoittaa voimakkaasti. Ilmakehän hiilidioksidimäärää pyritään alentamaan myös muilla konsteilla, kuten lisäämällä hiilidioksidia sitovia kasveja. Täytyy varmistaa puuston kasvu ja lisätä metsäpinta-alaa. Kuitenkin muilla keinoilla kuin fossiilisten polttoaineiden käyttörajoituksilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksiin ei voida paljon vaikuttaa.

Kasvihuoneilmiön seuraukset

Kasvihuoneilmiön seuraukset näkyvät vasta useiden vuosien kuluttua. Voimistuneen kasvihuoneilmiön seurauksena ilmasto lämpenee ja pohjoisen ja Eteläisen napa-alueen jäätiköt sulavat ja meren pinta kohoaa. Osa alavista maista voi jäädä tulvan alle.

© Ilmatieteen laitos